4 arvokasta vinkkiä, jotka olisin halunnut kuulla vuosi sitten

Kun joululoman aikana seurailin pikkusiskoni paineilua tulevivien kirjoituksien ja hakujen takia, tuli hieman outo olo, koska juurihan olin itse samassa tilanteessa. Varmasti monet myös siellä ruudun toisella puolella ovat nyt samaisessa elämän taitekohdassa, missä minä itse vuosi sitten olin. 

Kirjoitin jo syksyllä terveystiedon  ja keväällä odotti vielä äidinkieli, englanti, ruotsi, matikka ja yhteiskuntaoppi, siis yhteensä kuusi ainetta, mikä on aika yleistä (ainakin meidän lukiossa oli). Tähän heti täytyy nyt ihan suoraan sanoa, että stressasin niin paljon kirjoituksia, että hiukset lähti päästä.   Eikä tämä ole vertauskuvallisesti, vaan minulta ihan oikeasti oheni hiukset ainakin puolella abi-vuotena. Miksi? Sitä en tiedä, mutta tyhmäähän se oli. Stressiin auttoi kuitenkin ajatus siitä, että tämä on vain yksi elämänvaihe muiden joukossa ja vielä varsin lyhyt sellainen. Lisäksi liikuin säännöllisesti ja söin suhteellisen tiuhaan, mutta terveellisesti, jotta verensokerit pysyivät tasaisena pitkin päivää. Koska tiedän etten ole paras ihminen neuvomaan lukemisessa, koska omalla kohdallani se meni välillä vähän yli ja unohdin jopa sen, että elämää on lukionkin jälkeen. Siispä tässä tulee neljä hyvää vinkkiä, jotka itse olisin halunnut kuulla silloin kun valmistauduin kirjoituksiin.

1. Liiku! Se pitää mielen virkeänä ja saa ajatukset toisaalle hetkeksi. Muistan kuitenkin, kuinka itse syyllistyin luettelemaan äidille lenkillä esimerkiksi vesi- ja rasvaliukoisia vitamiineja ja niiden ominaisuuksia tai englannin fraasiverbejä yksi toisensa jälkeen, hih! Eikä tuossakaan mitään pahaa ole, kunhan välillä antaa aivojen myös oikeasti levätä.
2. Nuku tarpeeksi! Tiedän tunteen, kun selätettävä kirja ei oikein pysy käsissä päiväsaikaan, vaan silloin keksii kaikkea muuta ”tärkeämpää” tekemistä, kuten vaatekaappien järjestelyä tai tiskien hoitamista… Sitten tajuat illalla kymmenen aikaan, kuinka et ole juuri avannut kirjaa vieläkään ja motivaatio lukemiseen kasvaa. Siinä sitten luet pari kolme tuntia ja laadukkaat yöunet on jo menetetty. Omalla kohdallani nukkuminen oli lähes mahdotonta ja kiduin vajaan kolmen tunnin yöunilla välillä parikin viikkoa. Se oli aivan kamalaa, enkä juuri edes muista mitään, koska olin niin väsynyt. Lukuvaihde oli kytketty päälle 24/7, mutta varmana olisin voinut uhrata aikaani hieman muillekin asioille, jos olisin nukkunut. Nukkuessahan ihminen vasta oppii asiat oikeasti! Jälkikäteen ajateltuna, en ymmärrä miksi olin niin tyhmä etten nukkunut tarpeeksi. Joten siis abit hoi, aikaisin nukkumaan!
3. Aikatauluta päiväsi! Tee oikeasti itsellesi myös lukulomalle lukujärjestys. Se miten jaat sen, mitä luet milloinkin selviää vain kokeilemalla, mutta tätä ei voi painottaa tarpeeksi. Hyvä lukkari on samalla myös hyvä lukusuunnitelma. Kirjoita myös ylös ajat, jolloin olet oikeasti lukenut! Tätä kautta saat selville kuinka kauan jaksat keskittyä kerrallaan ja pystyt tekemään tasapainoisen suunnitelman!
4. Palkitse itsesi aina välillä! Kun olet suunnitellut miten etenet kirjavuoren kanssa, jaa suunnitelma osiin ja osien välissä palkitse itsesi. Palkinto voi olla rivi suklaata, ilta parhaiden ystävien seurassa tai ihan mitä tahansa, mikä motivoi. Suurin palkinto, eli se että kirjoitukset ovat ohi on kuitenkin niin kaukana, että on vaikea pitää motivaatiota yllä pitkiä aikoja ilman pieniä piristysruiskeita.

Kun kirjoitukset viimein ovat ohi, monella on edessä vielä pääsykokeisiinkin valmistautuminen. Jos kirjoituksien aikana on löytänyt jo hyvän tyylin lukea, siitä on hyvä pienen tauon jälkeen jatkaa pääsykokeisiin lukemista samalla rutiinilla. Nämä neuvot toimivat myös sovellettuna tavalliseen koeviikkoon valmistautumisessa. Sitähän aina painotetaan, kuinka kaikki työ on tehty jo aikasemmin kursseilla ja kirjoituksiin lukeminen on vain kertaamista. Mutta voin luvata, että kaikki se työ, jonka kirjoituksien eteen tekee, palkitaan vielä! Ei ole väliä onko YTL samaa mieltä lahjakkuudestasi, pääasia on se, että annat kaikkesi! Mikään ei kamalampaa, kuin se että joutuu lakkiaispäivänä katumaan saamattomuuttaan.

Omasta lakkiaispäivästäni on nyt useampi kuukausi vierähtänyt, mutta edelleen muistan sen ylpeyden ja helpotuksen tunteen, joka sisässäni hehkui, kun sain laskea lakin päähäni. Sillä hetkellä en osannut uskoa sitä todeksi, mutta vähitellen se lakki on alkanut istumaan päässäni paremmin ja paremmin.

Tämä teksti on täysin kirjoitettu entisen lukiolaisen silmin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, nämä neuvot toimivat sovelletusti, minkä tahansa päämäärän tavoittamiseen! Oli se sitten, kirjoitukset, pääsykokeet, jokin muu koe tai vaikkapa työhaastattelu. Koko viestini tämän postauksen kautta kuitenkin on se, että kaikki alkaa omasta ajattelusta ja siitä että luottaa itseensä! Tiedät pystyväsi siihen! 

Tiedän myös sen, että vertaistuki on aina paras tapa tukea. Siis nyt kaikki jakamaan hyviä neuvoja kirjoituksiin ja pääsykokeisiin valmistautumiseen tuohon kommenttiboksiin alapuolelle! Minulta saa aina kysyä vinkkiä ja koska omista kirjoituksistani on niin vähän aikaa, että "traumat" ovat vielä tuoreena muistissa, luulen osaavani myös vastata!